About Kotona kokonainen elämä -hanke

Ikääntyvien ihmisten kotiin annettavien palvelujen kehittämishanke

Loppuraportti valmistunut

Kotona kokonainen elämä -hankkeen loppuraportti on luettavissa Innokylästä

Mainokset

Tehdään yhdessä tulevaisuutta

Viimeisessä tekstissä pitäisi kai sanoa jotain kohottavaa ja mieleen jäävää. Tunnelmat ovat kuitenkin haikeat. Pidimme juuri viimeisen työkokouksen hanketiimin kanssa. Kaksi ja puoli vuotta hujahti hetkessä, miten aika voikin mennä niin nopeasti?

Yhdessä tekeminen on ollut tosi hienoa, tätä porukkaa tulee ikävä. Myös kuluneen kahvin määrä työkokouksissa on ollut kiitettävää. Hyvän työn jatkamisen varmistamiseksi annoimmekin loppuseminaarissa koko hanketiimille termospullot lahjaksi. Kaikki keinot kehittämisinnon ylläpitämiseksi ovat sallittuja. 🙂

Tässä hankkeessa on tehty valtavasti töitä. Valmistautuminen viimeiseen ohjausryhmään on tuonut esiin valinnan vaikeuden: esiteltäviä tuloksia on niin paljon. Hankeraportointi tulee löytymään sekä näiltä nettisivuilta että Innokylästä, käykää kurkkaamassa!

Kaikkea hyvää toivottaen!

Katariina Välikangas ja Marjut Tikkanen
Hankejohtaja                 Hankekoordinaattori

Tietotaitoa yhteen ja kohti integraatiota

KASTE -rahoitteinen Kotona kokonainen elämä –hanke on työstänyt vuosien 2013-2015 aikana 22 kunnan alueella kotona asuvan ikääntyneen hyvän arjen mahdollistumista. Erityisesti yhdessäkehittämisen kohteina ovat olleet palvelutarpeen arviointi kuntouttavalla otteella, omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen sekä kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen huomioiden saattohoito. Keskeisiksi läpileikkaaviksi teemoiksi ovat nousseet kuntoutus, osallisuus monesta eri näkökulmasta sekä johtamisen vahvistaminen.

Tuleva sosiaali- ja terveyspalvelureformi on haastanut kehittämistyön aikana poluttamaan palveluita niin, että kaikki hyvinvointia, hoivaa ja hoitoa tarjoavat resurssit saadaan mukaan osaksi hyvinvointia ja palveluiden tuottamisen prosesseja. Lähtökohtana on ikäihmisten tarpeet heidän näkökulmastaan, ei asiakaslähtöisyys organisaationäkökulmasta.

Erityisesti Hyvinkäällä on luotu koordinaatiomallia, jossa verkostomaisessa yhteistyössä vapaaehtoistyö, seurakunta ja järjestöt, sekä myöhemmin myös yritykset, on saatu yhdessä kehittämään toimintaansa kaupungin kanssa. Tavoitteena on palveluohjauksen kehittämisen kautta hyödyntää kaikki olemassa olevat resurssit yhdessä tukemaan ikäihmisten hyvää arkea.

Kaupungin ikäihmisten palvelujen kehittäminen on mallintunut ns. Pärjääjä-mallin kautta, joka mahdollistaa asiakaskunnan segmentointia tarpeidenmukaisten ja oikea-aikaisten palveluiden mahdollistamiseksi sekä palveluprosessien kehittämistä verkostomaisesti yli sektoriraja-aitojen. Pärjääjä-mallin mukainen kehittämistyö mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa kansalais- ja palveluyhteiskunnan resurssit tukevat asiakaslähtöistä hyvinvointia ja tulevien tarpeiden ennustaminen tulee mahdolliseksi.

Tule kuulemaan kaikesta tästä kehittämistyöstä hankkeemme loppuseminaariin Kuntatalolle 24.9. klo 10.00 alkaen.
Ohjelma ja ilmoittutuminen

Nähdään Kuntatalolla!
Katariina Välikangas
Hankejohtaja

Hiljaisesta tiedosta osaamisen arvostamiseen

Viime vuosina on paljon puhuttu hiljaisen tiedon siirtämisen tarpeellisuudesta ja laadittu organisaatioihin hiljaisen tiedon siirto-ohjelmia. Mutta onko hiljaisen tiedon siirtäminen kuitenkin vain mekaanista toimintatapaa, jossa kokeneen työntekijän osaamista nopealla tahdilla kaadetaan nuoremman työntekijän sisäistettäväksi. Leviääkö hiljainen tieto paremmin ja jatkuvammin työyhteisöissä, joissa arvostetaan osaamista ja tehdään töitä toinen toiselta oppien.

Tein liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön Hyvinkään kaupungin koti- ja laitospalveluille. Opinnäytetyössäni lähdin selvittämään organisaation hiljaisen tiedon nykytilaa ja miten sitä voitaisiin hyödyntää paremmin. Teoriatietoon tutustuessani löysin artikkelin[1], jossa Timo Kietäväinen kyseenalaisti hiljaisen tiedon siirto-ohjelmat. Hänen mukaansa kaikkea hiljaista tietoa ei kannata siirtää, sillä osa voi olla jopa vahingollista organisaatiolle. Eläköityminen mahdollistaa organisaation menestystekijöiden nykyaikaistamisen ja väylän pyrkiä pois vanhoista rutiineista.

Mietin taustatyötä tehdessä alkuun hiljaisen tiedon arvokkuuden näkökulmaa ja opinnäytetyön valmistuessa osaamisen arvostamista. Käsitteenä ”osaamista arvostava työyhteisö” luo minulle positiivisen mielikuvan työyhteisöstä, jossa ilmapiiri on hyvä, kaikkia työyhteisön jäseniä kunnioitetaan ja osaamisesta sekä onnistumisista palkitaan. Enkä tarkoita palkitsemisella rahallista palkitsemista vaan positiivista palautetta, kiitosta ja kunnioitusta.

Uskon, että keskittymällä laajasti osaamisen arvostamiseen pelkän hiljaisen tiedon siirron sijaan, voidaan osaamisen näkyväksi tekemisen sekä toinen toisilta oppimisen kautta paremmin varmistaa organisaatiolle hyödyllisen hiljaisen tiedon siirtymistä. Näin ollen ei vain mekaanisesti siirrettäisi kaikkea hiljaista tietoa, myös sitä josta tulisi päästä eroon, vaan voitaisiin keskittyä kehittämään työyhteisön osaamista yhdessä.

Kotona kokonainen elämä –hankkeessa on kehitetty kotiin vietäviä palveluita LEAN-menetelmää hyödyntäen. Menetelmässä merkittävässä asemassa on valmentava johtaminen, jatkuva oppiminen ja motivoitunut henkilöstö. LEANin arvot, asiakaslähtöisyys ja arvon tuottaminen asiakkaalle, kunnioitus ja jatkuva parantaminen, sointuvat mielestäni loistavasti yhteen osaamista arvostava työyhteisö -käsitykseni kanssa.

Lean Enterprise Institute määrittelee Leanin olevan ”joukko käsitteitä, periaatteita ja työkaluja, joiden avulla asiakkaalle tuotetaan suurin mahdollinen lisäarvo vähimmillä resursseilla hyödyntäen täysin työntekijöiden osaaminen ja taidot”. Tässä määritelmässä näkyy hyvin osaamisen jakamisen ja arvostamisen kulttuuri, joka on osa LEAN-kehittämistä.

Markku Mäkijärvi nostaa sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA -tutkielmassaan[2] esille johtajien ja esimiesten roolit LEAN-kehittämisen toteuttamisessa. Johtajat määrittelevät ja kertovat tavoitteet sekä näyttävät yhteisen suunnan. Heidän tehtävänä on kannustaa ja sitouttaa työntekijät toimimaan yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi auttaen työntekijätiimejä voittamaan tielle tulevat esteet. LEANissa tavoitteet ja strategia kulkevat ylhäältä alas ja ideat sekä ratkaisut alhaalta ylös. Näin työntekijöiden osaaminen tulee hyödynnettyä kehittämistyössä tehokkaasti ja osaamista arvostetaan.

Osaamisen jakaminen reilusti työyhteisössä antaa mielestäni myös esimiehelle mahdollisuuden tiedostaa työyhteisön osaamisen tasot. Lisäksi hän voi ohjata työntekijöitä säilyttämään ja jakamaan organisaation kannalta arvokasta tietoa ja osaamista sekä luopumaan organisaatiolle merkityksettömästä tiedosta. Näin työyhteisö voi yhdessä kehittää osaamista ja toimintatapoja.

Kokemukseni myötä haluan haastaa kaikki arvostamaan sekä omaamme että toistemme osaamista ja näyttämään sen myös työyhteisössämme. Osoitetaan toisillemme palautteen antamisella, vastaanottamisella ja yhdessä tekemisellä kuinka paljon toistemme osaamista arvostamme! Näin saamme myös hiljaista tietoa jaettu laajemmalle porukalle ja voimme yhdessä kehittää työyhteisöjämme ja organisaatioitamme.

Marjut Tikkanen
Hankekoordinaattori

[1] Rämö, Satu 2012. Suoraa puhetta eläkeläisistä. Ekonomi (9/12), 10-13.
[2] Mäkijärvi, Markku 2010. LEAN-menetelmä suomalaisessa terveydenhuollossa. Kokemuksia ja haasteita HUS:ssa. Tampereen yliopisto. Tampereen teknillinen yliopisto.

Palvelupoluttamassa palveluita

Kevättä kohti mennään ja suuria muutoksia on sosiaali- ja terveyssektorilla menossa ja tulossa. Näistä merkittävimpänä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jonka ideana on toimintoja tarkoituksenmukaisesti suunnitellen taata ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Tämä edellyttää hyvää valmistautumista ja ennakointia.

Kotona kokonainen elämä –hankkeessa Hyvinkäällä tullaan mallintamaan ikääntyneen kuntalaisen palvelupolku. Palvelupolkua lähdetään mallintamaan kotona asuvan ikääntyneen kestävän hyvinvoinnin ja tätä tuottavien palvelujen kokonaisuudeksi. Tarkoituksena on luoda malli, jossa nykyinen pirstaleinen toiminta selkiytetään kaikille hyödynnettävään palvelupolkumalliin. Palvelupolun kuvaamisessa huomioidaan erityisesti kuntoutuksen näkökulma.

Ikääntyneen asiakkaan palvelupolun kuvaamisen avulla voidaan varmistaa, että palvelutarpeen arviointi käynnistyy ajoissa, kuntoutuksen arviointi tehdään systemaattisesta ja kuntoutussuunnitelma laaditaan pitkäjänteisesti. Palvelupolun kuvaamisen myötä saadaan karsittua pois turhat päivystyskäynnit ja edistetään kuntouttavan työotteen toimintakulttuuria ja lisätään asiakkaiden kevyissä palveluissa pysymistä raskaampien palveluiden sijaan.

Saavutettavaa osaamista levitetään Kaste-ohjelman ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen ylilääkäreiden kehittämistyöryhmän (Hytke) kautta. Alueellisessa järjestämissuunnitelmassa kuntoutus on kärkiteemana. Lisäksi palvelupolun tavoitteiden mukainen toiminta tullaan huomioimaan Hyvinkään kaupungin hyvinvointikertomuksen tavoitteissa, jotka ovat yhteneväisiä Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tavoitteiden kanssa.

Palvelupolkumaista työtä viedään tällä hetkellä eteenpäin Suomessa monilla alueilla. Palvelupolun kuvaamisen kautta on mahdollista tuottaa lisää tietoa ja osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen.​

Katariina Välikangas
Hankejohtaja

Innovatiivista kehittämistä Innopajassa

Joulu lähenee ja välillä on jo luntakin ollut näkyvissä. Ilmojen viileneminen ei kuitenkaan ole aikaansaanut talviunta, vaan työteho hankkeessa on jatkunut entisellään. Erityisesti osallistuminen Innomarkkinoille 18.11.2014 on ollut yksi mieleenpainuvimmista tapahtumista tänä syksynä.

Kotona kokonainen elämä –hanke osallistui Innomarkkinoille järjestämällä Innopajan aiheesta ”Kunta ikäihmisten osallisuutta tukemassa”. Kyseinen Innopaja oli jatkoa 7.5.2014 TerveSOS –messuilla järjestetylle Innopajalle aiheesta ”Palveluohjaus- ja osallisuus”. Innomarkkinoiden Innopajan tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, miten kunnan prosesseissa osallisuus tulee laajemmin hahmottumaan tulevaisuudessa.

Innomarkkinoiden lähestyessä aiheen kiinnostavuus oli ilmeinen, osallistujamäärä läheni 140 henkilöä. Päätimme vaihtaa suunnittelemamme Learning Cafeen malliin Learning Restaurant. Koska tavoitteena oli myös Innopajaan tulevien osallistaminen, päätimme laittaa ihmiset äänestämään: halusimme saada Innopajaan ilmoittautuneiden näkökulman ikäihmisten osallisuuden toteutumisesta nyt ja tulevaisuudessa esille.

Avasimme osallisuutta kolmen teeman kautta. Ensin mietimme vastuuta, kenellä on suurin vastuu ikäihmisen hyvinvoinnin, hoivan ja hoidon tuottamisessa. Seuraavaksi mietimme yhteistyötä ja miten yhteistyö tulee rakentumaan ikäihmisen toimintakyvyn vaihdellessa. Lopuksi mietimme osallisuusprosessia ja miten ikäihminen voi olla osallisena oman hyvän ikääntymisen prosessissaan. Kunnan näkökulma osallisuuden tukemiseen muokkaantui teemojen kautta.

Äänestyksen tulokset olivat mielenkiintoisia. Osallisuuden näkökulmasta omaisten ja läheisten kasvava mukanaolo haastaa kehittämään rakenteita, joissa omaiset ja läheiset tullaan huomioimaan ja ottamaan mukaan vahvemmin hoivan ja hoidon tuottamiseen. Samoin matalan kynnyksen hyvinvoinnin ja ennalta ehkäisyn tukea tuottavat, erityisesti terveystoimen vastuulla olevat palvelut tulevat lisääntymään. Omahoito tulee vahvistumaan.

Tulevaisuudessa edessä olevat laki- ja toimintamallimuutokset haastavat rakentamaan yhteistyörakenteita, joissa osallisuutta tukevia rakenteita toteutetaan sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöllä, mutta myös järjestö- ja yksityissektori huomioiden. Ikäihminen itse on aktiivisesti vastuullinen ja mukana oman hyvinvoinnin suunnittelusta saamansa saattohoidon toteutumiseen. Osallisuus ei tulevaisuudessa ole vain kunnan omaa osallisuusrakenteiden suunnittelua, vaan yhteistyöprosessissa muiden palveluntuottajien kanssa toteutettavaa asiakaslähtöisyyttä.

Joulunaikaa odotellessa
Katariina Välikangas
Hankejohtaja

Uusi innostava työrupeama on taas lomien jälkeen alkanut

Työn edetessä ymmärrys yhteiskunnallisten haasteiden laaja-alaisuudesta lisääntyy, mutta yhdessä ja yhteistyössä pienet purot synnyttävät isoja virtoja muokkaamaan ja muuttamaan tulevaisuutta.

Olen tässä syksyn kynnyksellä innostunut käymään kuntosalilla. Ehkä uuden harrastuksen opettavin osuus on pitkäjänteisen kärsivällisyyden opettelu tulosten saavuttamiseksi. Siksi tässä kehittämisohjelmassa alueilla aikaansaadut tulokset saavatkin minut kunnioituksen valtaan. On aivan uskomatonta kuinka hienoa työtä alueellisissa osakokonaisuuksissa on tehty reilussa vuodessa!

Palvelutarpeen arviointia on viety isoja harppauksia eteenpäin. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa Eksoten hankealueella keskitetty palvelutarpeenarviointi on jo käytössä. Kouvolassa on panostettu RAIn täysimääräiseen hyödyntämiseen. Eri hankealueilla asiakas- ja omaistyytyväisyyskyselyjä on tehty noin 1400 henkilölle ja saadut vastaukset ohjaavat kehittämistyötä. Vastuuhoitajamallia on saatu käyttöön ja vastuutyöntekijämalli on kehittämisen alla.  Kotihoidon sisältöjen ja työprosessien kehittämistä on viety eteenpäin panostamalla toiminnanohjausjärjestelmään valmentautumiseen. Länsi- ja Keski-Uusimaa on toteuttanut nykytila-arvioinnit ja niiden pohjalta fokusoinut kehittämistarpeita. EKSOTE ja Etelä-Kymenlaakso ovat kehittäneet yhtenäistä palveluohjausosaamista ja Etelä-Kymenlaaksossa resurssitiimit ovat jo osa kotihoitoa. Myös muistisairaiden palveluita on viety eteenpäin.

Tässä hieman makusteltavaa, enemmän tietoa löytyy alueellisten osakokonaisuuksien omilta sivuilta. Iloista loppuikesää!

Katariina Välikangas
Hankejohtaja